1. Pidä yrityksesi kirjanpito ajan tasalla. Kaikki yhtiösi taloudellista asemaa koskevat arviot perustuvat kirjanpitoon. Mikäli yrityksesi kirjanpito ei ole ajan tasalla, yhtiön tervehdyttäminen ei perustu riittävään tietoon. Kirjanpidon laiminlyönti voi olla kirjanpitorikos.

2. Pyri sovintoon velkojiesi kanssa. Velkojat joustavat yllättävän pitkälle, mikäli huomaavat, että (tilapäisissä) maksuvaikeuksissa oleva yrittäjä pyrkii hoitamaan asiansa. Maksujärjestelyjen tulee olla realistisia. Älä sovi yrityksen maksukyvyn ylittävistä järjestelyistä.

3. Älä suosi velkojiasi äläkä varsinkaan itseäsi tai lähipiiriäsi. Maksuvaikeuksissa olevan yrittäjän toimintaa ns. kriittisenä aikana arvioidaan jälkikäteen sekä konkurssissa että yhtiön hakeutuessa yrityssaneeraukseen. Maksujärjestelyt eivät saa olla yksittäisiä velkojia suosivia, vaikka velkoja ei kuuluisikaan lähipiiriisi. Oikeustoimet yhtiösi ja itsesi tai läheistesi väleillä tulee tehdä samoin perustein kuin oikeustoimet yhtiön ja ulkopuolisten välillä.

4. Onhan liiketoimintasi kannattavaa? Maksukyvyttömyys tulee voida pysyvästi poistaa saneerausohjelman avulla. Mikäli yhtiön toiminta on kannattamatonta, tulee yritys hakea konkurssiin.

5. Ole kriittinen myös itseäsi kohtaan. Selvitä itsellesi, oletko joiltakin osin itse menetellyt virheellisesti vai johtuvatko taloudelliset vaikeudet yksin ulkoisista tekijöistä kuten kil-pailusta tai lamakaudesta. Voisitko jatkossa tehdä jonkin asian toisin? Ovatko resurssisi hoitaa yhtiön asioita olleet riittävät?

6. Käytä tarvittaessa ulkopuolista apua. Yrittäjän aika ei tavallisesti riitä siihen, että hän yksin hoitaa kaikki yhtiön asiat. Käytä oman erikoisalasi ulkopuolella asiantuntijoita. Esimerkiksi kirjanpito tai yhtiön lakiasiat edellyttävät erikoisosaamista.

7. Yrityssaneeraus on vaihtoehto konkurssille, mikäli et ole päässyt sovintoon velkojiesi kanssa ja liiketoimintasi on saneerattavissa kannattavaksi. Käräjäoikeuteen tehtävästä hakemuksesta tai viimeistään saneerausmenettelyn aloittamispäätöksestä lukien velkojat eivät voi periä saataviaan eikä saneerausvelkoja saa lyhentää. Ns. rauhoitusajan tarkoituksena on varata riittävä aika yhtiön toiminnan tervehdyttämiseen.

8. Menettelyajan esteinä voivat olla saneerauskelpoisuuden puuttumisen lisäksi esimerkiksi lisävelkaantumisen vaara menettelyn aikana tai kirjanpidon puutteellisuus.

9. Selvittäjä laatii maksuohjelmaehdotuksen, jonka tuomioistuin vahvistaa. Ohjelmat kestävät usein 5-7 vuotta. Saneerauskeinoina voivat tulla kysymykseen esimerkiksi koron tai velkapääomien leikkaaminen. Yrittäjän määräysvaltaa päättää yhtiön asioista rajoitetaan.